Oman toiminnan arviointi ja kehitysideat
No niin, nyt on kurssi päätöksessään. Paljon ollaan saatu aikaan ja olemme oppineet paljon uusia asioita. Ryhmämme oli erityisen toimiva ja sitoutunut tehtävään. Ryhmämme oli monipuolinen, joka toi erilaisia vivahteita toimintaamme. Eri persoonallisuudet täydensivät toisiaan. Ainoa ongelma oli ajan puute. Aikataulu oli kiireinen ja tekemistä riitti.
Huomasimme prosessin loppupuolella, että olisimme voineet kiinnittää huomiota enemmänkin koulupihojen käyttöön normaalissa opetuksessa. Koulupiha oppimisympäristönä olisi voinut olla toimivampi ja keskeisempi aihe. Nyt olemme pohjustaneet aihetta hyvin, ja voimme hyödyntää ideaa muissa kurseissa tai tutkimuksissa!
Kiitos tästä ja hauskaa kesää!
Arviointi
Arviointia ei juurikaan käytetä projektissamme, sillä oppilaille annetaan vapauksia toimia itsenäisesti. Välituntitoiminnan arvioinnin mielekkyys on myös kyseenalaista. Positiivisen palautteen antaminen sen sijaan on erityisen tärkeää. Arvioinnista puhuttaessa projektimme keskittyy ohjaavaan palautteen antoon. Haluamme, että palaute ja ohjaus vahvistaa lapsen ryhmän osana toimimista ja ryhmään kuuluvuuden tunnetta. Pyrimme siihen, että arvioinnin kautta jokainen lapsi oppisi näkemään oman toimintansa osana suurempaa kokonaisuutta. Sosiaalinen minäkuva on tärkeimpiä asioita, joita projektimme tavoittelee.
Projektimme loppuhuipennus on spektaakkelimainen kevätjuhla, jossa oppilaat pääsevät näyttämään taitonsa ja kykynsä, joita he ovat projektin varrella oppineet. Kuitenkin arviointi on mukana koko prosessin ajan, eikä vain loppuhuipunnuksessa. Toiminnallisuuteen kiinnitetään huomioita paljon.
TVT:n käyttö projektissamme
“Ei tvt:tä pelkän tvt:n vuoksi”, sanoi opettajammekin luennolla. Siihen voisi pyrkiä myös meidän projektimme puitteissa. Mutta tosiasiahan on, että jos ei koskaan muuta työtapoja, ei tvt:kään koskaan varmasti yleisty. Vaikka opettajilla onkin mahdollisuus hyödyntää tvt:tä, tutkimustulokset osoittavat, ettei sitä käytetä lähellekään niin paljon kuin voisi, nimenomaan tiedonrakentamisessa ja ongelmakeskeisessä oppimisessa (Kaisto, Hämäläinen, Järvelä; 2007, s. 149). Tämän vuoksi kehittelimme muutaman ajatuksen, joilla voisimme hyödyntää TVT:tä.
Ensimmäisenä mieleen tuli ajatus digitarinan tekemisestä. Digitarinan aiheena voisi olla projektin kulku tai oppilaat voisivat itse näytellä kivikautisia ihmisiä, ja tehdä siitä digitarinan. Digikamerat voisi ottaa mukaan ulos , ja oppilaat saisivat vuorotellen kuvata sitä, mikä heidän mielestään projektissa on tärkeää. Näistä kuvista voisi sitten koostaa digitarinan.
Äidinkieleen ja historiaan integroiden oppilaat voisivat muodostaa hypertekstin, vaikkapa kivikautisen ihmisen päiväsä/elämästä. Vaikkei hyperteksti sinällään tuota parempaa oppimista kuin tavallinen teksti, mutta siinä korostuu tekstin prosessoinnin strategiat. Oppilas oppii ymmärtämään sisällön paremmin, liittämään aiemmin opitun asiaan sekä käsitteellistä tietoa (Järvelä, Häkkinen, Lehtinen; 2006, s. 111). Jos haluaa, voisi tähän vielä lisätä prosessikirjoittamisen. Prosessikirjoittaminen tarkoittaa enemmänkin itse prosessiin keskittymistä kuin lopputulosta. Prosessin aikana kirjoittamisen tuntoja havainnoidaan, ja kirjoittamisesta saadaan eri vaiheiden jälkeen palautetta (http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/kirjoitt.htm). Prosessikirjoittaminen voi toimia tässä myös ilman hypertekstiä.
Lähteet:
Kaisto, J. Hämäläinen, T. Järvelä, S. (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikuttavuus pohjoisessa Suomessa. Oulu:Oulu University Press. http://herkules.oulu.fi/isbn9789514286780/
Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY.
Kivikausi-projektin keskeisiä tavoitteita
Opintojakson tavoitteita olivat mm. hauskan tekemisen kehittäminen välitunnille, oppilaiden ja koulun henkilökunnan innostaminen ja yhteistyön lisääminen sekä yhteisöllisyyden ja yhteishengen luominen. Suunnittelemamme opintojakso voisi olla koulun lukuvuoden lopun piristäjä, joka myös torjuisi koulun loppumisen aiheuttamaa levottomuutta motivoivalla tekemisellä. Kivikausi-teemaan liittyvä toiminta voisi lisäksi olla koko koulun yhteinen projekti, jonka toteutus onnistuisi varmasti esimerkiksi pienemmällä kyläkoululla, mutta miksei se toimisi myös suuremmassa koulussa. Projektiin liitettäisiin myös lukuvuoden päätösjuhla. Kivikausi-teemainen projekti voidaan integroida koulun eri oppiaineisiin. Yksi tavoitteista on lisätä koulun aikuisten osallistumista lasten leikkeihin, jolla innostava vaikutus lapsiin ja heidän leikkeihinsä. Toiminnassa siis rikastutetaan lasten leikkejä lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky). Tavoitteena on näin ollen myös yhteinen toiminta eri-ikäisten välillä.
Erilaisia aktiviteetteja voivat olla erilaiset leikit kivikautiseen tyyliin, teemaan liittyvän kevätjuhlan valmistaminen, historian tunneilla asiaan liittyvien teemojen sivuaminen, äidinkielen tunneilla draama, näytelmän käsikirjoitus tms., ja esimerkiksi kirjoitelma “Päivä kivikaudella”. Lisäksi opettajat saavat halunsa mukaan osallistua teemaan vaikka joka aineessa.
Opetussuunnitelma
Historia (5-6 luokilla s.222):
Esihistoriallinen ja historiallinen aika:
“Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena.”
Pääasiassa tässä kohtaa kivikautisen ihmisen elinoloja Suomessa. Kivikauden sijoittuminen Suomessa juuri jääkauden jälkeen aiheutti sen ajan ihmisille haasteita jokapäiväiseen elämään, johtuen juuri ilmaston kylmyydestä.
Koulun toimintakulttuuri(s.15):
“Toimintakulttuuriin kuuluu oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät tai tapahtumat.”
Tomintakulttuurin tulee siis ilmentää koulussa toteutettavien tapahtumien avulla oppilaiden ja opettajien yhteisiä projekteja. Myös meidän projektiimme sisältyy erilaisten välituntitoimintojen lisäksi erilaisia teemapäiviä ja kevään lopuksi kevätjuhla kivikauteen liittyen.
Piha oppimisympäristönä
Pihassa yhdistyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö. Piha toimii usein toivottuna hengähdyspaikkana koulutyöskentelyn lomassa. Toisaalta taas opettaja voi viedä oppitunnit luokan seinien ulkopuolelle, esimerkiksi juuri koulun pihalle. Kuitenkin pihaympäristön käyttö opetuksessa on jäänyt vähäiseksi. Syitä tähän voivat olla Suomen ilmasto-olosuhteet ja luokkasidonnaiset opetustavat. Myös nykyiset oppimiskäsitykset puoltavat opetuksen siirtämistä todelliseen maailmaan, koska lapset kaipaavat kirjatiedon tueksi nähtävää, kosketeltavaa ja havainnoitavaa. (Helenius, 2000) Lapset ovat konkreettisten toimintojen tasolla.
Meidän ryhmämme mielestä pihaympäristössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia opetus- ja oppimisympäristönä. Suomen ilmasto-olosuhteet luovat pikemminkin monipuolisia mahdollisuuksia kuin rajoitteita, esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun tarkastelu ja ympäristön havainnointi. Koska projektimme sijoittuu loppukevääseen, ilmasto-olosuhteet ulkotyöskentelyyn ovat optimaaliset. Projektin kautta on myös helpompi lähteä rikkomaan perinteistä luokkasidonnaista opetusta, sillä se kuuluu luontaisena osana projektiin.
Välitunti on informaalinen oppimisympäristö, jossa oppiminen tapahtuu tiedostamatta ja lasten omilla ehdoilla. Välitunnilla oppilaiden vuorovaikutus taidot kohenevat. Jos opettaja tulee mukaan välitunnille aktiivisena osallistujana, on siitä hyötyä sekä opettajille että oppilaille. Opettaja havainnoi oppilaita heidän luonnollisessa ympäristössään, leikissä. Opettaja tutustuu paremmin myös tunnilla vetäytyviin oppilaisiin ja huomaa sosiaaliset suhteet ja hierarkiat. Opettaja rikastuttaa lasten leikkiä osallistumisellaan.
Hyvä koulupiha on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen. Välituntiympäristön kehittäminen toimii myös oppilaan psyykkisen ja sosiaalisen kasvun edistäjänä sekä kiusaamisen ehkäisijänä. Kun lapsilla on mielekästä tekemistä välitunnilla, niin aikaa ei jää kiusaamiselle. Tämän vuoksi viihtyvyys ja toimivuus ovat koulupihan avaintekijöitä. Kun oppilaat ovat mukana pihan suunnittelussa ja rakentamisessa, he eivät halua rikkoa vaivalla rakennettua pihaa. (Helenius, 2000)
Lähteenä omien mielipiteiden lisäksi toimi Opettaja lehdessä 16.6.2000 ilmestynyt artikkeli ”Hyvä koulupiha palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä” (Titta Helenius).
Välituntitoiminnan kehittäminen
Välituntitoiminnan kehittäminen
Projektitoiminta
Kivikausi
Viime tapaamisella laitoimme ranskalaisilla viivoilla keskeisiä asioita, tavoitteita ja tietoja. Tutustukaa suunnitelmaamme! Otamme mielellään myös kommenttia ja palautetta suunnitelmastamme vastaan!
YLEISTÄ:
Opintojakson tavoitteet:
- hauskaa tekemistä välitunnille
- oppilaiden ja koulun henkilökunnan innostaminen ja yhteistyö
- lukuvuoden lopun piristäjä, koulun loppumisen aiheuttaman levottomuuden torjuminen motivoimalla tekemisellä
- yhteisöllisyyden ja yhteishengen luominen
- lukuvuoden päätösjuhla
- ingrointi koulun eri oppiaineisiin
- koko koulun yhteinen projekti
- kyläkoululla, miten toimisi suuremmassa koulussa?
- aikuisen osallistuminen leikkeihin, joilla innostava vaikutus lapsiin
- rikastutetaan lasten leikkejä lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky)
- yhteinen leikki eri ikäisten välillä
Tekemistä:
- leikkejä kivikautiseen tyyliin
- kevätjuhlan valmistaminen
- historian tunnit
- äidinkielen tunnit: draama, näytelmän käsikirjoitus, kirjoitelma “Päivä kivikaudella”
- opettajat saavat halunsa mukaan osallistua teemaan vaikka joka aineessa
2.TAPAAMISEN KESKEISET SISÄLLÖT
Tavoiteet:
- tiedon etsiminen
- suunnitelman rakentaminen
- pedagogisten mallien arvioiminen ja soveltaminen omaan suunnitelmaan
- tavoitteet opintojaksolle (taidot, ymmärrys, oppiminen, miten tapahtuu)
- opettajan ja oppilaan roolit
Tiedon etsiminen
- OPS (Miikka)
- ARTO-artikkelitietokanta (Venla)
- Kurssikirjallisuus , historian kirjat (Sanna)
- linkit+google (OP)
Pedagogiset mallit
- itsesäädelty
- tutkiva oppiminen
- päivän pähkinä (esim. tee hyvä teko, ongelmanratkaisu)
- parhaiten
- vastavuoroinen oppiminen
- historian tunneilla
- yhteisöllinen oppiminen
- läpi koko projektin
- parhaiten
Tavoitteet
- tietämyksen ja taitamisen lisääminen
- lähiympäristön tuntemus
- luonnontuntemus
- historian pohdinta, materialismi, kestävä kehitys, teknologian kehitys
- kädentaidot
Opettajan ja oppilaan roolit
- oppilaan rooli vaihtelee oman kiinnostuksen mukaan välituntisin
- oppilas aktiivinen toimija ja tiedonhakija
- oppilas saa olla leikkivä lapsi
- oppilas innokas, innovatiivinen ja kekseliäs
- oppilas avoin ja sosiaalinen yhteisöllisessä oppimisessa
Opettajat
- lasten mukaan välitunnille!
- aktiivinen, osallistuva
- ohjaava
- oppituntien opettajakeskeisyyden välttäminen
- kuitenkin aikuinen
- tyky-toiminta
Kivikautisen kylän perustaminen!
Viime viikolla sai alkunsa huima projektimme, jossa tavoitteena on välituntitoiminnan kehittäminen hauskalla ja luovalla tavalla. Haluamme luoda oppilaille ja opettajille sekä koulun muulle henkilökunnalle yhteisen mukavan lukuvuoden päätösprojektin, joka huipentuu teemaan liittyvään kevätjuhlaan. Pyrkimyksenämme on ylläpitää mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan lukuvuoden loppuun saakka, samalla integroiden oppiaineita välituntileikkeihin. Teemaksi valitsimme kivikauden.
Ryhmämme koostuu seuraavista kivisistä ja sorasista: Venla Huhtala, Miikka Kyllönen, Olli-Pekka Ervasti ja Sanna Niemelä. Odotamme innolla projektin työstämistä!
